Etelävenäjänkoiran luonne
Ulkomuoto erittäin hämäävä: valkoinen, pörröinen koira näyttää lempeältä ja kiltiltä. Sitä ne ovatkin omalle perheelle, mutta vieraat saavat ihailla sitä kauempaa.
Oma perhe on pyhä ja sitä koira suojelee hengellään.
Ottaa suojelukseensa myös tilapäislauman esim. yhdessä matkustaessa.
Tilapäislauman jäseniä koira ei välttämättä hyväksy tämän jälkeen omalla reviirillään.
Pennut yleensä avoimia ja ’kaikkien kavereita’. Noin vuoden iässä vahtivietti kehittyy ’mörköiän’ myötä. Luonne saattaa muuttua paljon tässä iässä.
Erittäin voimakas vartiointi- ja suojeluvietti, varsinkin omalla reviirillä.
Ottaa helposti reviirin haltuun myös kodin ulkopuolella.
Tekee itsenäistä työtä eikä tarvitse käskyjä vahtimiseen.
Pennut yleensä avoimia ja ’kaikkien kavereita’. Noin vuoden iässä vahtivietti kehittyy ’mörköiän’ myötä. Luonne saattaa muuttua paljon tässä iässä.
Erittäin voimakas vartiointi- ja suojeluvietti, varsinkin omalla reviirillä.
Ottaa helposti reviirin haltuun myös kodin ulkopuolella.
Tekee itsenäistä työtä eikä tarvitse käskyjä vahtimiseen.
Varautunut ja epäluuloinen vieraita kohtaan ja erittäin laumasidonnainen.
Räjähtävä temperamentti ja salamannopea päätöksissään ja liikkeissään. Puolustaa aggressiivisesti.
Vaikka laumanvartijalla ei ole hyvä olla saalis- tai metsästysviettiä, joillain etelävenäläisillä niitä kuitenkin on.
Varautunut ja epäluuloinen vieraita kohtaan ja erittäin laumasidonnainen.
Räjähtävä temperamentti ja salamannopea päätöksissään ja liikkeissään. Puolustaa aggressiivisesti.
Vaikka laumanvartijalla ei ole hyvä olla saalis- tai metsästysviettiä, joillain etelävenäläisillä niitä kuitenkin on.
Etelävenäläinen on melko haukkuherkkä ja ilmoittaa haukullaan reviiriä lähestyvät uhkatekijät jo kaukaa.
Haukku toimii karkoitteena. Jos haukku ei riitä, etelävenäläinen ’antaa märän pusun’ ja sen jälkeen puree.
